Pelillisyys?
Pelillistäminen?
Pelillisyydellä tarkoitetaan peleistä tuttujen elementtien, periaatteiden sekä piirteiden tuomista sellaisiin tilanteisiin missä niitä ei normaalisti ole. Tavoitteena on tehdä esim. oppimisesta motivoivampaa ja tuloksellisempaa. Pelillisyyttä voi nähdä kaikkialla ympäröivässä arkielämässä. Tästä esimerkkinä toimivat esimerkiksi etukortit sekä erilaiset aktiivisuutta sekä liikuntaa mittaavat sovellukset ja teknologiat. Pelit ovat meille luontainen keino oppia itsestämme ja ympäristöstämme, niin lapsena kuin aikuisenakin. Pelit tarjoavat turvallisen ympäristön tunteiden kokemiselle, ne heijastavat tosielämää, ja tarjoavat monen eri tyylin oppimismahdollisuuksia visuaalisen, pelillisen ja tunteellisen konseptin kautta. Todellista oppimista tapahtuu vain soveltamisen kautta ja pelit sekä pelillisyys tarjoavat tähän oivan mahdollisuuden.
Peleissä kohdatut ongelmat kehittävät pelaajan ajattelua ja edistävät laaja-alaista oppimista, sillä pelaaja saa käyttää ja kehittää luovuuttaan ja ongelmanratkaisutaitojaan. Pelillistäminen ei hyödytä vain oppijaa vaan toiminnallisena opetusmenetelmänä se laajentaa opettajien työkalupalettia ja auttaa kehittämään opetusta sekä vastuuttamaan ja sitouttamaan oppilaita. Opettaja toimii mentorina, ohjaajana ja opetuksen suunnittelijana ja hän voi käyttää pelillisyyttä työvälineenä. Lisäksi pelillisyys antaa mahdollisuuksen luoda vaihtelevia oppimistilanteita yksilötyöskentelystä ryhmätyöskentelyyn ja antaa tilaa oppilaslähtöiseen työskentelyyn. Nuorten peliaktiivisuus, joka on kasvanut huimasti edellisestä opetettavasta sukupolvesta, onki hyvä syy alkaa miettiä uusia keinoja yhdistää nuorten pelitottumukset opetukseen.
Pelillistäminen on prosessi, missä peleistä tuttuja elementtejä, periaatteita ja piirteitä tuodaan sellaiseen kontekstiin missä niitä ei normaalisti ole. Peillistämistä voidaan käyttää kun halutaan tehdä oppimisesta, työstä tai jostain muusta toiminnasta hauskempaa, motivoivampaa ja tuloksellisempaa.
